Pvm: 23.7.2006
Arvosana: 9
Ensimmäinen lukemani Harry Potter, jolle ei arvosanaa 10. Kirja oli hyvä, jopa mahtava, siitä ei pääse mihinkään. Piti tiukasti otteessaan, kuten edellisetkin, ja se oli pakko lukea loppuun heti samantien, yötä myöten ;)
Harry oli Sirius Mustan kuoleman musertama, mutta ei ollenkaan niin ärsyttävä teini kuin edellisessä osassa. Nyt sen sijaan Ron ja Harmonie olivat sotajalalla, mikä vaikutti ystävyyssuhteisiin. Ystävyksiä ei kuitenkaan koeteltu ollenkaan niin kuin aiemmin. Lord Voldemortia ei varsinaisesti esiinny kirjassa ollenkaan. Sen sijaan Dumbledore pitää Harrylle yksityistunteja, joiden aikana perehdytään tarkkaan Tom Riddlen historiaan ja persoonaan. Loppu on aivan uskomaton! Eihän näin voi käydä!! Tosin hohtoa himmensi se, että sisko-kultani oli möläyttänyt sen minulle 3kk sitten...
Kirjan arvosanaa heikentää juuri tuo loppu, mutta eri syystä. Tämä kirja oli kuin pitkän pitkä alkupuhe viimeiselle osalle. Mitään varsinaista taistelua ei käyty, mitään suurta salaisuutta ei selvitetty tai suurta saavutettu. Ennemminkin oli vain epäonnistumisia. Tuntui, että pitkässä tarinassa ei varsinaisesti päästy mihinkään ja oli hieman pettynyt olo kirjan luettua. Varsinkin, kun päätösosaa pitää taas odottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti