Pvm: 26.1.2010
Arvosana: 8
BookAvenuen tuoreimmassa klubilehdessä tämä kirja on ryhmässä "Romaaneja rakkaudesta ja elämästä" ja siitä sanotaan: "taitellisesti amerikkalaisittain". Aika erikoinen teos tämä rakkauskirjaksi on, elämästä ja ihmissuhteista siinä sen sijaan kyllä kirjoitetaan.
Lily Dahl, kirjan päähenkilö, elää aikuisuuden kynnyksellä varsin uneliaassa pikkukaupungissa, työskentelee kahvilassa ja haaveilee näyttelijän urasta. Ikkunastaan Lily tarkkailee kiinnostuneena, lumoutuneena vastapäiseen hotelliin muuttanutta salaperäistä taiteilijaa ja päättää tutustua tähän paremmin. Unelias pikkukaupunki on täynnä huhuja ja arvoituksia, jotka samalla houkuttavat ja ruokkivat Lilyn mielikuvitusta ja uteliaisuutta. Ystävystyminen naapurihuoneen iäkkään Mabelin kanssa tuo Lilyn elämään myös rikkaan ja ainutlaatuisen ihmissuhteen. Lilyn ja taiteilija Edward Shapiron suhde on eroottinen ja intohimoinen, mutta tätä merkittävämmäksi nousevat kuitenkin mielestäni Lilyn ja erikoisen Martin väliset jännitteet. Martin leijuu jossain omissa maailmoissaan ja katsoo maailmaa ihan omasta näkökulmastaan. Autisti, tulee jostain kumman syystä ensimmäisenä mieleen. Lopussa tuo jännite purkautuu varsin traagisella tavalla.
Etenkin tuon Martinin henkilöhahmo on kiinnostavasti luotu kaikkine omituisuuksineen. Muutenkin henkilöhahmot ovat varsin erilaisia ja mielenkiintoisia ja kaikista tulee hyvin elävä kuva. Alun tunnelma on varsin unelias ja mieleen piirtyy hieman kellertävä, vanha kuva amerikkalaisesta pikkukaupungista. Kerronta on kuitenkin etenevää ja eläväistä ja juoni tiivistyy mukavasti loppua kohti. Odotin kyllä loppuun asti, että mikä se lumous oikein on, mutta kai se sitten oli tuo salaperäinen taiteilija. Jotenkin tuo suhde oli kuitenkin latteampi ja arkisempi kuin olin odottanut eikä se minulle ainakaan näyttäytynyt mitenkään erikoisen taianomaisena.
keskiviikko 27. tammikuuta 2010
sunnuntai 17. tammikuuta 2010
Ian McEvan: Sovitus
Pvm: 8.1.2010
Arvosana:8
"Riipaiseva rakkaustarina ja elämän sattumanvaraisuuden tumma kuvaus - jännittävä kuin trilleri", sanotaan kirjan takakannessa. Kirjasta on tehty elokuva, jota en ole nähnyt, ja tarina oli kyllä hyvin elokuvamainen, jopa niin selvästi, että välillä ärsytti.
Tarinassa on neljä osaa, joista 3 sijoittuu toisen maailmansodan alkuvuosiin ja viimeinen vuoteen 1999. Ensimmäisessä, pisimmässä, osassa pohjustetaan ja rakennetaan pitkään ja huolella, lähes piinaten sitä kaiken muuttavaa käännekohtaa, jolle juoni perustuu. Rikosta, johon viitataan ennen sen tapahtumista moneen kertaan ja ikäänkuin selitellään siihen johtaneita olosuhteita, joista tärkeimpänä villin haihattelevissa mielikuvitusmaailmoissa elävän murrosikäisen tytön mieli. Ne mielenliikkeiden maalailevat kuvaukset olivat liian pitkiä, asia olisi tullut selväksi vähemmälläkin. Tai ainakin omaan makuuni olisi istunut napakampi ja eteenpäin menevämpi kerronta. Toki tällä luodaan piinaavaa tunnelmaa, mutta minä ainakin lipsahdin tuosta otteesta pahasti ja hieman tylsistyin.
Toisessa osassa hypätään huono-onnisen ja epäoikeudenmukaisen rangaistuksen kohteeksi joutuneen nuorukaisen matkassa keskelle sotatannerta. Ei, sotakuvaukset eivät ole tämän ylieläytyvän lukijan juttu ja siksi useat sivut menivät silmäillen läpi. Samoin sotasairaalakuvaukset. Kolmannessa osassa nimittäin siirrytään taas tuon nyt jo nuoreksi naiseksi kasvaneen haihattelijan elämään, jossa syyllisyys kalvaa. Omat ja perheen asettamat tulevaisuudensuunnitelmat hylkäämällä ja perheeseen etäisyyttä ottamalla päähenkilö Briony yrittää sovittaa tekojaan, sanojaan.
Viimeinen osa on tämän kirjan helmi ja paljastaa loistavasti rakennetun kehyksen. Kirjaa voisi luulla omaelämänkerraksi. Kirjailija onkin luonut henkilön, jonka äänellä puhuu ja kirjoittaa tämän tarinaa. Mitä traagiselle rakkaustarinalle loppujen lopuksi kävi, kysymys jätetään loppujen lopuksi auki. Aivan loistavaa ja niin uskottavaa!
Arvosana:8
"Riipaiseva rakkaustarina ja elämän sattumanvaraisuuden tumma kuvaus - jännittävä kuin trilleri", sanotaan kirjan takakannessa. Kirjasta on tehty elokuva, jota en ole nähnyt, ja tarina oli kyllä hyvin elokuvamainen, jopa niin selvästi, että välillä ärsytti.
Tarinassa on neljä osaa, joista 3 sijoittuu toisen maailmansodan alkuvuosiin ja viimeinen vuoteen 1999. Ensimmäisessä, pisimmässä, osassa pohjustetaan ja rakennetaan pitkään ja huolella, lähes piinaten sitä kaiken muuttavaa käännekohtaa, jolle juoni perustuu. Rikosta, johon viitataan ennen sen tapahtumista moneen kertaan ja ikäänkuin selitellään siihen johtaneita olosuhteita, joista tärkeimpänä villin haihattelevissa mielikuvitusmaailmoissa elävän murrosikäisen tytön mieli. Ne mielenliikkeiden maalailevat kuvaukset olivat liian pitkiä, asia olisi tullut selväksi vähemmälläkin. Tai ainakin omaan makuuni olisi istunut napakampi ja eteenpäin menevämpi kerronta. Toki tällä luodaan piinaavaa tunnelmaa, mutta minä ainakin lipsahdin tuosta otteesta pahasti ja hieman tylsistyin.
Toisessa osassa hypätään huono-onnisen ja epäoikeudenmukaisen rangaistuksen kohteeksi joutuneen nuorukaisen matkassa keskelle sotatannerta. Ei, sotakuvaukset eivät ole tämän ylieläytyvän lukijan juttu ja siksi useat sivut menivät silmäillen läpi. Samoin sotasairaalakuvaukset. Kolmannessa osassa nimittäin siirrytään taas tuon nyt jo nuoreksi naiseksi kasvaneen haihattelijan elämään, jossa syyllisyys kalvaa. Omat ja perheen asettamat tulevaisuudensuunnitelmat hylkäämällä ja perheeseen etäisyyttä ottamalla päähenkilö Briony yrittää sovittaa tekojaan, sanojaan.
Viimeinen osa on tämän kirjan helmi ja paljastaa loistavasti rakennetun kehyksen. Kirjaa voisi luulla omaelämänkerraksi. Kirjailija onkin luonut henkilön, jonka äänellä puhuu ja kirjoittaa tämän tarinaa. Mitä traagiselle rakkaustarinalle loppujen lopuksi kävi, kysymys jätetään loppujen lopuksi auki. Aivan loistavaa ja niin uskottavaa!
Cecelia Ahern: The Gift
Pvm: 4.1.2010
Arvosana: 8½
Jouluaamuna poika heittää kalkkunan sisään ikkunasta. Poika pidätetään ja kuulusteluhuoneessa poliisi alkaa kertoa tälle niskoittelevalle teinipojalle tarinaa. Tarinaa Lou Suffernista, miehestä, jolle raha, status, maine ja menestys olivat pääasia. Miehestä, jonka elämä pyöri kiireen ja velvollisuuksien ympärillä; isästä, jonka elämää hallitsi työ. Eräänä aamuna Lou päästää huomaamattaan elämäänsä kodittoman miehen, Gabrielin, Gaben. Hiljalleen Gabe alkaa toimia Loun peilinä tämän omaan elämään. Lou on pohjimmiltaan hyvä mies, vaikka sitä on äärimmäisen vaikea löytää tuon röyhkeän, ahneen ja itsekkään kuoren alta. Gabe antaa Loulle arvokkaan lahjan, ajan, minkä avulla Lou saa tilaisuuden osoittaa, millainen mies hän oikeasti on.
Tarina kertoo loppujen lopuksi ajasta ja valinnoista. Aikaa ei voi hallita, se kuluu koko ajan ja on kiinni omista valinnoistamme ja arvoistamme, miten käytettävissä olevan ajan käytämme. Ja mikä se sitten on tärkeää? Mitä valintoja teemme? Pistää ajattelemaan. Tarinan loppu on melko arvattava, mutta silti surullinen ja liikuttava. Gaben henkilöllisyyden arvasi melko varhain, mutta uskonnolliseksi tarinaa ei voi kuitenkaan sanoa millään muotoa. Sen sijaan inhimilliseksi ja herkäksi kylläkin. Mukavasti kirjoitettu, eteenpäin kulkeva, helppo tarina, jota on mukava näin lomalla lukea.
Arvosana: 8½
Jouluaamuna poika heittää kalkkunan sisään ikkunasta. Poika pidätetään ja kuulusteluhuoneessa poliisi alkaa kertoa tälle niskoittelevalle teinipojalle tarinaa. Tarinaa Lou Suffernista, miehestä, jolle raha, status, maine ja menestys olivat pääasia. Miehestä, jonka elämä pyöri kiireen ja velvollisuuksien ympärillä; isästä, jonka elämää hallitsi työ. Eräänä aamuna Lou päästää huomaamattaan elämäänsä kodittoman miehen, Gabrielin, Gaben. Hiljalleen Gabe alkaa toimia Loun peilinä tämän omaan elämään. Lou on pohjimmiltaan hyvä mies, vaikka sitä on äärimmäisen vaikea löytää tuon röyhkeän, ahneen ja itsekkään kuoren alta. Gabe antaa Loulle arvokkaan lahjan, ajan, minkä avulla Lou saa tilaisuuden osoittaa, millainen mies hän oikeasti on.
Tarina kertoo loppujen lopuksi ajasta ja valinnoista. Aikaa ei voi hallita, se kuluu koko ajan ja on kiinni omista valinnoistamme ja arvoistamme, miten käytettävissä olevan ajan käytämme. Ja mikä se sitten on tärkeää? Mitä valintoja teemme? Pistää ajattelemaan. Tarinan loppu on melko arvattava, mutta silti surullinen ja liikuttava. Gaben henkilöllisyyden arvasi melko varhain, mutta uskonnolliseksi tarinaa ei voi kuitenkaan sanoa millään muotoa. Sen sijaan inhimilliseksi ja herkäksi kylläkin. Mukavasti kirjoitettu, eteenpäin kulkeva, helppo tarina, jota on mukava näin lomalla lukea.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)